Ylin taso РTekstin ymmärtäminen

Suomi РYlin taso РTekstin ymmärtäminen

  • Vastaa kaikkiin kysymyksiin. V√§√§rist√§ vastauksista ei rangaista.
  • Monivalinta- ja oikein-v√§√§rin-teht√§viss√§ vain¬†yksi¬†vaihtoehto/v√§itt√§m√§ on oikein.
  • Monivalinta- ja oikein-v√§√§rin-teht√§v√§t vastataan erilliselle vastauslomakkeelle (ks. t√§ytt√∂ohje).
    Huom! Vain vastauslomakkeelle merkityt vastaukset otetaan arvioinnissa huomioon.
  • Avointen kysymysten vastaukset kirjoitetaan teht√§v√§vihkoon. Kirjoita selke√§ll√§ k√§sialalla.

Lue lisää tekstin ymmärtämisen osakokeesta täältä.

Monivalintatehtävä


Tehtävä 1. Pääkirjoitus                                            

Lue teksti ja siihen liittyvät kysymykset. Valitse oikea vaihtoehto (A, B tai C).
M1. Miten hallinnonuudistus vaikutti kuntiin?
M2. Miten uudistus on vaikuttanut vammaisten ja sairaiden tukimuotoihin?
M3. Mitä mieltä kirjoittaja on erityisopetuksen kehittämisestä?
M4. Miten kunnat suhtautuvat hoitotarvikkeiden jakamiseen?
M5. Mitä mieltä kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton uudesta roolista?
M6. Mitä hallinnon uudistuksesta on kirjoittajan mielestä seurannut?

HAJAUTETTU VIISAUS JA RAHAPUSSI PUNTARISSA
 
Kun Suomen hallintoa uudenaikaisuuden nimissä kevennettiin lisää­mällä kuntien itsehallintoa, saatiin sosiaali- ja terveyspolitiikkaan mahtava vaikuttaja: kuntien päät­täjät, ja heidän edustajansa, Suo­men Kuntaliitto.
 
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kannalta uudistus meni ilmeisesti metsään. Suo­men kunnissa vallitsee tällä hetkellä viidakon laki. Vammaisten ja sairai­den harkin­nanvaraisia tukia myönnetään oman maun mukaan eli sen verran kuin suositummil­ta hankkeilta ja lakisääteisiltä velvoitteilta liikenee. Lakisääteisyyden rajoja myös kylmästi koetellaan, jolloin oikeutta saa, ken viitsii sitä oman kunnan päättäjien kanssa käräjöidä.
 
Syksyllä tilanne kärjistyi kahdellakin tavalla: opetusministeriö halusi kehittää erityisopetuksen tilannetta ja määräsi, että sopeutu­mattomien oppilaiden ryhmäkoon yläraja olisi kymmenen oppilasta. Tämä määrä käytöshäiriöisiä oppilaita lienee maalaisjärjenkin mu­kaan riittävä haaste erityisopettajan hallittavaksi, saati opettamaksi. Suomen Kuntaliitto oli eri mieltä ja haastoi opetusministeriön oikeu­teen: lakipykälien mukaan ryhmäkokoa ei voinut rajoittaa. Erityisluo­kat joutanevat hanka­lien, vaikeuksissa olevien oppilaiden kaatopai­koiksi?
 
Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan yritti korjata vammais­ten, pitkä­aikaissairaiden ja vanhojen ihmisten kohtelua: vanhan käytännön mukaan heille oli terveyskeskuksista jaettu ilmaiseksi kotihoitotarvikkeet, kuten katetrit, vaipat ja ruiskut. Monet kunnat ovat viime aikoina lakanneet tarvikkeita jakamasta tai asetta­neet niille omavastuuosuuksia. Seurauksena monen hoitomenot ovat kasvaneet satoja, jopa tuhat markkaa kuukaudessa.
 
Koska t√§m√§ taloudellisen tilanteen heikennys tapahtui alueelli¬≠sesti ep√§ta¬≠sa-arvoisesti ja koski v√§est√∂√§, joka usein el√§√§ minimitoi¬≠meentulon varassa, ministeri√∂ halusi lakimuutoksella taata heille hoitotarvikkeet. Hallitus ei muutosta kuitenkaan vahvistanut. Tiedo¬≠tusv√§lineitten mukaan taustavaikuttajana t√§ss√§kin heikennyksess√§ oli Suomen Kuntaliitto, joka kritisoi lakimuutoksen aiheuttamia ”uusia” velvoitteita.
 
Päätösvallan hajauttaminen kuulostaa demokraattiselta toiminta­mallilta. Mutta jos päätösvalta hajautetaan valistuneelta ja tasapuoli­selta keskusorganisaatiolta yksisilmäisesti menoja mittaileville kun­nanisille, saattaa tulos mennä metsään.
 
Tukilinja

 

Monivalintatehtävä:


Lue uutinen ja valitse oikea vaihtoehto (A, B tai C).
M1. Tutkimuksen mukaan tietoyhteiskunnassa
M2. Kirjoittaja arvostelee käsitystä,

Risc Monitor -asennetutkimuksen mukaan Suomesta on kadonnut vuodessa 150 000 ‚ÄĚluovaan luokkaan‚ÄĚ kuuluvaa ty√∂ntekij√§√§.¬†MDC Risc Internationalin toimitusjohtajan Ilkka Halavan mukaan ‚ÄĚluovuus on korvautunut joillain rutiininomaisemmalla toiminnalla‚ÄĚ.¬†Ty√∂paikoilla tehokkuutta tavoitellaan tiukalla numerojohtamisella, joka ‚ÄĚsy√∂ luovan luokan tarvitsemaa happea‚ÄĚ.
Tulos ravistelee yleist√§ uskoa, ett√§ ‚ÄĚtietoyhteiskunnan‚ÄĚ ty√∂t jo m√§√§ritelm√§llisesti rikastaisivat tekij√∂it√§√§n toisin kuin teollisen ty√∂njaon mukaiset monistusty√∂t.¬†Osaajia ei kuulemma voi komentaa eik√§ kyt√§t√§, sill√§ heh√§n voivat √§√§nest√§√§ jaloillaan. Mutta kun ty√∂ss√§ voi toteuttaa itse√§√§n, tuottavuus sinkoutuu nousuun kuin sivutuotteena.¬†Ja kun pelkk√§ tiedon hallinta on onnen avain, kaikki voivat tulla autuaiksi suorittamalla tutkinnon p√§√§lle.
HS

 

Oikein-väärin tehtävä:


Tehtävä 1. Mielipidekirjoitus
Lue mielipide ja siihen liittyvät väitteet. Valitse A, jos väittämä on oikein, ja B, jos väittämä on väärin.
M1. Pekka Käppi vastustaa luokatonta peruskoulua.
M2. Pätkälapsuus tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa lapsuusaika on lyhentynyt.
M3. Kirjoittajan mielestä luokaton peruskoulu lisää lapsen turvattomuutta.
M4. Kirjoittajan mielestä kouluissa pitäisi lisätä valinnanvaraa.

Luokattomuuden ihannointi kummastuttaa
 
Pekka Käppi peräsi Keskisuomalaisen puheenvuoropalstalla keskustelua luokattomasta peruskoulusta. Hän itse tuntui olevan kovin haltioissaan asiasta. Erikoiselta tuntui kyllä se, että asia oli hänelle ikäänkuin uusi, vaikka Voionmaan koulussa sitä on toteutettu yläasteellakin jo vuodesta 1994.
 
Itse olen kahden jo aikuisen lapsen √§iti ja lasten kautta luokaton lukio tuli varsin tutuksi. Tytt√§reni toveri oli tuolloin lyseossa, joka viel√§ silloin oli luokallinen ja n√§in heill√§ oli mahdollista vertailla hyvinkin n√§it√§ koulumuotoja. Tytt√§rest√§ni ei tullut luokattomuuden ihannoijaa. H√§n on edelleenkin sit√§ mielt√§, ett√§ korkeintaan lukiossa luokattomuus toimii, muttei peruskoulussa. Itse olen pohtinut t√§t√§ asiaa toistuvasti, sill√§ omien lasten aikuistumisen j√§lkeenkin tuntuma koululaisten maailmaan jatkuu pitk√§aikaissairaita lapsia ja heid√§n perheit√§ hoitaessa. Lastenpsykiatrit ovat monessa yhteydess√§ olleet kovin huolissaan nykyajan lasten turvattomuuden ja psyykkisten ongelmien lis√§√§ntymisest√§. Lapsilla ei ole useinkaan en√§√§ edes kodeissa turvallisia pitk√§kestoisia ihmissuhteita puhumattakaan p√§iv√§kodeista ja kouluista. Lastenpsykiatri Tuula Tamminen puhui joulukuussa ”Punainen lanka” -ohjelmassa ”p√§tk√§lapsuudesta”.
 
Lapset elävät elämäänsä pätkissä, milloin yhdessä kodissa milloin toisessa. Milloin ympärillä on sisaruksia/sisaruspuolia enemmän milloin vähemmän. Päiväkodeissa ryhmät ovat suuret, hoitajat vaihtuvat. Isovanhemmat ovat kaukana, harvoin tiiviisti mukana lapsiperheiden elämässä. Ei ihme, että tässä viidakossa monen lapsen sielunelämä on useinkin aika hukassa. Ja se näkyy hyvin helposti lastenlääkärin päivittäisessä työssä. Ei tähän soppaan enää tarvitsisi sotkea luokatonta peruskoulua, joka edelleen jättää lapsen ilman turvallista samaistumisryhmää.
 
Tuskin opettajien resurssit riitt√§v√§t koskaan jokaisen yksil√∂lliseen huomioimiseen niin, ett√§ peruskouluik√§inen lapsi tuntisi olonsa turvalliseksi ”yksil√∂llisten valintojen” keskell√§. Luokattomassa opetuksessa paino siirtyy liikaa pelkk√§√§n oppimissuorituksien ja yksil√∂llisten valintojen korostamiseen ja kuitenkin niin ala-asteella kuin yl√§asteellakin asioiden m√§√§r√§ ja opetukseen k√§ytett√§viss√§ oleva aika on itse asiassa niin suppea, ett√§ valinnaisuus on helposti vain n√§enn√§ist√§.

 

Oikein-väärin -tehtävä:


Lue teksti ja siihen liittyvät väittämät. Valitse A, jos väittämä on oikein, ja B, jos väittämä on väärin.
M3. Vuonna 1980 maataloudessa työskenteli noin 250 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1950.
M4. 1950-luvulla maatiloilla työskenteli usein muitakin kuin perheenjäseniä.
M5. Työntekijämäärän väheneminen maataloudessa aiheutti ylituotantoa.
M6. Muutosten takia monet joutuivat ottamaan peltoja pois viljelykäytöstä.

SUOMEN MAATALOUSV√ĄEST√ĖN MUUTOS
Maatalousväestön määrä putosi Suomessa vuoden 1950 noin 900 000:sta hieman yli neljännesmiljoonaan ammatissa toimivaan jo vuoteen 1980 mennessä. Vähetessään maatalousväestö samankaltaistui myös sisäisesti: ylivoimainen enemmistö maataloudesta elävistä oli perheviljelijöitä, ja perheen ulkopuolinen työvoiman käyttö kävi harvinaiseksi. Toinen muutos oli se, että maatilan tuotannosta meni entistä suurempi osa myyntiin. Maanviljelijät olivat näin jatkuvasti lähestyneet muita yrittäjiä. Tuotantomääriin ei maatalouden työntekijämäärän vähentyminen juuri vaikuttanut. Ongelmaksi tuli pikemminkin ylituotanto. Ensiksi ylituotanto-ongelma tuli näkyviin karjataloudessa. Siitä yritettiin päästä viljanviljelyä suosimalla, mutta kun viljaakin alkoi tulla liikaa, peltoja oli ryhdyttävä paketoimaan. Rationalisointipaineet pakottivat hylkäämään perinteisen, tilan tuotannon monipuolisuutta arvostavan katsomuksen: oli erikoistuttava. Yhtä vähän kuin maatalouden uudenaikaistaminen 1800-luvulla nämäkään muutokset eivät tapahtuneet kivuttomasti. Peltojen paketointiin liittyi toisinaan suuren syntiinlankeemuksen tuntoja.

Avoimet kysymykset:


Lue uutinen ja vastaa kysymyksiin.
A1. Minkä käsityksen teksti haluaa oikaista?
A2. Millaista energiankulutus on liikuntasuorituksen jälkeen? (3 asiaa.)
A3. Mitä laihduttajan on hyvä ottaa huomioon? (3 asiaa)
A4. Mit√§ tarkoittaa ilmaisu elimist√∂√∂n "j√§√§ vauhtivaihde p√§√§lle‚ÄĚ?

Kiihdyttääkö kuntoilu aineenvaihduntaa?
Aineenvaihdunta on kuntoilun jälkeen tavallista vilkkaampaa, mutta ei niin paljon kuin monet luulevat. Liikunnan aikana energiankulutus nousee sitä enemmän, mitä rasittavampaa kuntoilu on. Reippaan kävelyn aikana energiaa kuluu noin viisi kertaa ja juostessa kymmenen kertaa enemmän kuin levossa. Kun liikunta loppuu, elimistöön jää vauhtivaihde päälle joksikin aikaa. Liikunnan jälkeisen ylimääräisen energiankulutuksen suuruus riippuu rasituksen kestosta ja tehosta.
Hyvin pitk√§n liikunnan j√§lkeen aineenvaihdunta on tavallista vilkkaampaa jopa useamman tunnin. Tehokkaan liikunnan, esimerkiksi kuntosaliharjoittelun, aikana muodostuva maitohappo kiihdytt√§√§ my√∂s liikunnan j√§lkeist√§ aineenvaihduntaa. Mit√§√§n selv√§√§ lukua liikunnan j√§lkeisest√§ aineenvaihdunnasta ei voi antaa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole yleens√§ kuin 10‚Äď15 prosenttia liikunnan aikaisesta kulutuksesta. Jos siis tunnin k√§velyn aikana on kulutettu 300 kcal, liikunnan j√§lkeen kuluu viel√§ ylim√§√§r√§iset 30‚Äď40 kcal.
Kokonaisenergiankulutuksen kannalta tärkeää on liikunnan aikainen energiankulutus. Painonhallintaa varten kannattaa tavoitteeksi asettaa mahdollisimman paljon fyysistä aktiivisuutta, välittämättä liikunnan jälkeisestä energiankulutuksesta.
 
HS

Avoimet kysymykset:


Tehtävä 1. Teatterimainos                       

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin suomeksi.
A1. Mitä voit päätellä Prinsessa Armadasta tekstin perusteella? (2 asiaa)
A2. Millainen rakkauteen liittyvä ristiriita Veeralla on?

Kaunis Veera Iisalmen kulttuurikeskuksessa
 
Prinsessa Armada ‚Äď tuo tervah√∂yrymme verraton ‚Äď rantautuu Iisalmen kulttuurikeskukseen lastinaan romantiikkaa, j√§nnityst√§, huumoria, kauniita lauluja ja tulisia tansseja. Zingali, mustalaiskuninkaaksi mieliv√§, salskea nuorukainen on iskenyt silm√§ns√§ tummaan Veeraan, mutta t√§m√§n syd√§n sykkii toisaalle. Komea insin√∂√∂ri Rikhard Holm on pestautunut laivaan kes√§t√∂ihin. Tervah√∂yryjen kulta-aikaan 1900-luvun alussa Suomi oli viel√§ suuriruhtinaskunta, mutta Saimaan rannoille saakka kantautui id√§st√§ vallankumouksen kumu.
 
Yhteishyvä

Avoimet kysymykset:


Tehtävä 2. Pääkirjoitus
Lue teksti ja vastaa kysymyksiin suomeksi.
A1. Miten uusi ubiteknologia auttaa valvomaan ihmisiä? (2 asiaa)
A2. Mitä tietoja viranomaiset haluaisivat kerätä keskitetysti? (3 asiaa)
A3. Mitkä tahot hyötyvät yritysten keräämistä tietokannoista? (3 asiaa)
A4. Miksi tutkijat pitävät keskitettyä tiedonkeruuta ongelmallisena? (3 asiaa)
A5. Mitkä tekijät mahdollistavat tasa-arvoisen ja vapaan verkonkäytön? (2 asiaa)
A6. Miten nimettömyyttä halutaan rajoittaa verkossa? (2 asiaa)
A7. Mitä kirjoittajat esittävät ratkaisuksi tilanteeseen? (2 asiaa)

Jokapaikan tietoteknologia uhkaa kansalaisten oikeuksia
 
Valvonta, sensuuri ja yksityisyyden suojan purkaminen etenevät käsi kädessä, kirjoit­tavat Päivikki Karhula ja Risto Heinonen. Ubi­teknologian vanavedessä on synty­mässä uusia tulkintoja siitä, mikä on sopi­vaa ja sallittua.
 
Kun tietotekNiikka ulottuu arkisen ympä­ris­tömme esineisiin, tiloihin, kulkuväli­neisiin ja kehoon, puhutaan ubitekno­logiasta tai joka­paikan tietoteknologiasta. Ympäristöön sulautuvat laitteet tunnistavat ja paikantavat huomaamattomasti mikro­sirun ja siis myös sen kantajan. Näin tuo­tetaan tilanteeseen sopivia palveluja Рasia­kas voi saada tarjouk­sen puhelimeensa liikkuessaan ostos­keskuksessa tai autoilija välittömän yli­nopeussakon. Viestintää, liikkumista, asioin­tia ja ostoksia voidaan seurata yhä tarkemmin. Oheistuotteena rakentuu myös tehokas valvonnan infra­struktuuri.
 
Viranomaisten tiukempi ote kansalaisiin näkyy tiedonkeruun lisääntymisenä. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki edel­lyttää teletunnistetietojen keruuta. Poliisi on esit­tänyt sormenjälkien ja DNA-tietojen kokoa­mista kansalliseen tieto­kantaan. Poliisi haluaa myös väljentää nykyisten rekisterien tieto­suojaa. Myös yritykset keräävät tietoja. Yhdysvaltojen suurimpien tiedonkeruu­yritysten tieto­kannoissa on satojen miljoonien ihmisten tiedot, jotka on koottu julkisista ja yri­tysten tietolähteistä. Tietoja hyödyntävät esimerkiksi rekry­toijat, vakuutusyhtiöt ja turvallisuusviran­omaiset. Verkossa tiedot välittyvät yli kansallisten rajojen. Menet­tely uhkaa kansalaisten yksityisyyttä, vähemmistö­ryhmien oikeuksia ja yritysten toimintaa, mutta myös kansallista turval­lisuutta.
 
Normaalioloissa on helppo uskoa, että tietoja käytetään vain esitettyihin tarkoi­tuksiin, mutta poikkeusoloissa esimerkiksi kattavat sormenjälki- tai DNA-rekisterit lyhentävät askelta poliisivaltioon. Yhdys­valloissa poik­keustilan pelisäännöt ovat muuttuneet perus­teiksi kansalaisten oikeuksien jatkuvalle kaventamiselle.
 
Verkkomaailman avoimuus ja demokratia eivät toteudu pelkillä välineillä. Ne edellyt­tävät olosuhteita, joissa voi viestiä ja toimia ilman syrjinnän, uhkailun, väki­vallan tai pidätetyksi tulemisen pelkoa. Se varmistetaan kansalaisen perusoikeuksin, jotka ovat kuitenkin kaventumassa.
 
Oikeus anonyymiyteen on haastettu. EU:ssa on ehdotettu blogien kirjoittajien taustojen paljastamista. Suomessa on esi­tetty, että medioiden keskustelupalstoilla verkossa keskus­teltaisiin omalla nimellä. Sekä YK:n että kansainvälisen televiestintä­liiton ITU:n piirissä selvitetään mahdollisuuksia jäljittää verkon käyttäjiä.
 
Suomalaisen tietoyhteiskunnan keskeisen lainsäädännön valmistelussa on lähes koko­naan ohitettu kielteiset vaikutukset esi­merkiksi yksityisyyteen. Tietotekno­logian läpitunkema yhteiskunta on meillä nimetty arjen tietoyhteiskunnaksi. Ubitek­nologia tar­jotaan ihmisläheisenä ja parempaa huomista tarjoavana välineenä. Jos sen vaikutuksia kansalaisen oikeuksiin ei pohdita, tietoyhteis­kuntakehitys kääntää hyvistä tarkoituksistaan huolimatta demo­kratian kehitystä päinvas­taiseen suuntaan. Ubiteknologian käyttöön­otossa on etsittävä kansalaisen oikeuksia turvaavia ratkaisuja ja vaihtoehtoisia toiminta­malleja.
 
HS 2008