Saame РYlin taso РTekstin ymmärtäminen

Saame¬†‚Äď Ylin taso¬†‚Äď Tekstin ymm√§rt√§minen

  • Vastaa kaikkiin kysymyksiin. V√§√§rist√§ vastauksista ei rangaista.
  • Monivalinta- ja oikein-v√§√§rin-teht√§viss√§ vain¬†yksi¬†vaihtoehto/v√§itt√§m√§ on oikein.
  • Monivalinta- ja oikein-v√§√§rin-teht√§v√§t vastataan erilliselle vastauslomakkeelle (ks. t√§ytt√∂ohje).
    Huom! Vain vastauslomakkeelle merkityt vastaukset otetaan arvioinnissa huomioon.
  • Avointen kysymysten vastaukset kirjoitetaan teht√§v√§vihkoon. Kirjoita selke√§ll√§ k√§sialalla.

Lue lisää tekstin ymmärtämisen osakokeesta täältä.

 

Monivalintatehtävä:


Tehtävä 1. Kertomus

Lue kertomus ja siihen liittyvät kysymykset. Valitse oikea vaihtoehto (A, B tai C).
M1. Norjalaiset asettuivat alueelle
M2. 1500-luvulla norjalaisten asukasmäärä
M3. 1600-luvulta lähtien kalastuspaikoista
M4. Erot kalastusryhmien välillä kasvoivat
M5. Venäläisten ja saamelaisten vaihtokauppa loppui, koska
M6. Saamelaiset tunsivat itsensä riistetyiksi, koska

Finnm√°rkorittu mearras√°miid guollebivdu lea √°igahaŇ°. ńĆ√°lalaŇ° g√°lduid mielde mearras√°mit leat bivd√°n rittuid ja vuonaid juo ovdal jagi 900. 1200- ja 1300 -logu r√°dj√°i duŇ°Ň°e mearras√°mit bivde d√°in guovlluin, muhto hanseahtag√°vppi geaŇĺil go davveguovlluid m√°rkanguol√°steapmi guottihiŇ°gońĎii, orrugohte maidd√°i d√°ńćńćat guol√°steami dihte seamma guovlluide. 1600-1700-logus njiejai d√°ńćńć√°guol√°steddjiid lohku. D√°ńćńćaguol√°steddjiid lohku lei laskan 1500-logus. 1600-logu r√°jes vuohttu maidd√°i, ahte d√°ńćńća guollebivdit b√°ikkaiduvve rittuide, mearras√°mi guol√°steaddjit fas koartilaste olu vuotnag√°ttiin.¬† Guol√°stanb√°ikkiin ii lean v√°tnivuohta ja 1850 r√°jes vuhtto, ahte ieŇ°guńĎet √°lbmotjoavkkut fidn√°ruŇ°Ň°agohte ieŇ°guńĎet guovlluin, ieŇ°guńĎet √°iggiid ja ieŇ°guńĎetl√°gan bivdoneavvuiguin.
 
1900-logus dagahii ońĎńĎa reaidogeavaheapmi ja sierra loatnafoandda √°saheapmi Finnm√°rkku guol√°steddjiid v√°ras dan, ahte erohusat bivdovejolaŇ°vuońĎain ieŇ°guńĎet joavkkuid gaskkas sturro ain eanet. S√°mi vuotnabivdiide lei v√°ttis oaŇĺŇĺut loanaid oastit ońĎńĎam√°llet fatnasiid, go loatna ii gokńćan go oas√°Ňĺa oastinsupmis. B√°ikk√°laŇ° g√°vpeolbm√°t s√°htte ekonomalańćńćat veahkehit, muhto sii g√°djaledje d√°ńćńća guollebivdiid.
 
Mearras√°mit leat √°rbevirolańćńćat guol√°stan unnit fatnasiiguin go d√°ńćńća guollebivdit. RuoŇ°Ň°a ja s√°mi guol√°steddjiid stuora lotnolaŇ°g√°vpi nogai go ruoŇ°Ň°a g√°vpp√°lańćńćat fuom√°Ň°edje ahte g√°nn√°hii baicca boalv√°ruŇ°Ň°at guol√°steddjiiguin, geat bivde f√°vleleappos stuora l√°ivviiguin. Go g√°vpeverddet dahke nu, de masse mearras√°mit dehalaŇ° oasi sisaboahtovuońĎus.
 
1980 ‚Äďlogu loahpas √°sahuvvui vuog√°dat, masa mearriduvvojedje fanasearit ja maksim√°laearit. Muddemat ńćuhce sakka d√°b√°laŇ° vuotnabivdui, man stuorimus joavkun s√°pmelańćńć√°t ledje. Jus √°iggui d√°buhit fanaseari, de galggai leat bivd√°n dihto guollemeari golbma ovddit jagi. Sii, geat eai deavd√°n fanaseari eavttuid, Ň°adde baicca searvat maksim√°laearreortnegii, mii lei mih√° heajut. Dat attii mih√° unnit sisaboańĎuid go fanasearreortnet. Mearras√°mit dovde, ahte sin duohta vejolaŇ°vuońĎat searvat guollebivdui seamma l√°dje go ear√° bivdiin, rivvejuvvojedje sis eret.
 
G√°ldu ńć√°la, √°lgo√°lbmotvuoigatvuońĎaid √°igeńć√°la