Suomi – Keskitaso – Tekstin ymmärtäminen
- Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Vääristä vastauksista ei rangaista.
- Monivalinta- ja oikein-väärin-tehtävissä vain yksi vaihtoehto/väittämä on oikein.
- Monivalinta- ja oikein-väärin-tehtävät vastataan erilliselle vastauslomakkeelle (ks. täyttöohje).
Huom! Vain vastauslomakkeelle merkityt vastaukset otetaan arvioinnissa huomioon. - Avointen kysymysten vastaukset kirjoitetaan tehtävävihkoon. Kirjoita selkeällä käsialalla.
Lue lisää tekstin ymmärtämisen osakokeesta täältä.
Tehtävien sisällysluettelo:
Mallitehtävät 1:
Eläimet harjoittelevat elämää varten
Aikuinen voi joskus vähättelevästi sanoa, että leikki on sellaista puuhastelua, jolla ei ole mitään tarkoitusta. Leikillä on tarkoituksensa. Kun nisäkkäät ja linnut leikkivät, ne harjoittelevat taitoja, joita ne tarvitsevat myöhemmässä elämässä. Ne voivat verrata omia kykyjään muiden taitoihin ja testata suhdettaan toisiinsa.
Ryhmässä leikittäessä eläimet joutuvat viestimään keskenään ja oppivat tekemään asioita yhdessä. Ne opettelevat myös ottamaan joukossa eri rooleja. Leikissä teeskennellään aina. Teeskentely voi auttaa eläintä erottamaan, miltä joku asia näyttää verrattuna siihen, mitä se oikeasti on. Mukana on saalistusta, pakenemista ja vähän tappeluakin. Myös toisen eläimen kosiskelu vaatii harjoittelua. Eläimet toistavat näitä leikkejä ja oppivat toisiltaan. Välillä vanhempi eläin näyttää mallia. Ryhmäleikistä voi olla haittaakin. Se saattaa altistaa leikkijät saalistajien hyökkäyksille. Se vie myös aikaa ruuan etsimiseltä.
Elämän jatkumisen kannalta suuri osa eläimistä pärjää kyllä ilman leikkiäkin. Leikki onkin luksusta, ylellisyyttä. Siihen on varaa vasta, kun eläin on saanut ruokaa, turvaa, unta ja se on terve. Lopulta myös eläimiä alkaa leikkiminen väsyttää. Niille tulee nälkä tai joku isompi tai vanhempi keskeyttää leikin.
Yksinkertaisin selitys leikille on sittenkin kai se, jonka kaikki leikkineet tietävät: se vaan on niin hauskaa.
Talkoisiin!
Milloin osallistuit viimeksi talkoisiin? Minä muistaakseni syksyllä, haravointiin.
Jokaisella suomalaisella on joku haju siitä, mitä talkoilla tarkoitetaan. Auttamista. Naapuriapuun perustuvaa yhteistä työurakkaa. Työtä ilman palkkaa. Tässä maassa on rakennettu talkoilla työväentaloja ja rukoushuoneita – heinänteosta puhumattakaan. Naapurit ja kylänmiehet ovat aina syttyneet hyville, yhteisöä rakentaville hankkeille ja tulleet apuun, kun joku ei ole selvinnyt yksin. Talkoot ovat entisajan Suomen vastine nykyisille EU-tukiaisille.
Vanhan ajan talkoot etsivät Suomessa nyt uusia sovelluksia, seurojentaloja kun ei tarvita ja koneet nostavat viljan pelloilta.
Tosiasiassa naapuriapua tarvitaan yhä, ja sitä löytyy. Talkoilla on uusi nimi: vapaaehtoistyö. Ihmisillä on yhä halu tehdä hyvää. Tarvitaan vain operaattoreita – järjestöjä ja yhdistyksiä – jotka organisoivat kansalaisten valmiuden antaa aikaansa yhteiseen hyvään. Uuden ajan talkoosovellus olivat ne sadat vapaaehtoiset, jotka auttoivat vanhuksia siirtymään televisionkatsomisen digiaikakauteen. Kun vanhuksen telkkarista alkoi näkyä vain lumisadetta, nämä digikummit jakoivat neuvoja puhelinkeskuksissa tai riensivät paikalle auttamaan.
Talkoiden paras puoli on hyvän olon leviämisessä. Vanhus saa apua, mutta talkoolainenkin kokee iloa: kerrankin minusta oli jotain hyötyä! Se on kokemus, jonka soisi yhä useammalle.
Mitä voisimme oppia vanhasta talkooperinteestämme? Ensinnäkin, talkoot olivat rajattuja yhden asian projekteja. Tiedettiin miksi, milloin ja mihin asti; ei tarvinnut sitoutua määräämättömäksi ajaksi.
Toiseksi talkoisiin liittyi hauskanpito. Yhdessä tehdyn työn jälkeen järjestettiin juhlat. Eikä vapaaehtoisuus synny noin vain: tarvitaan paitsi motivaatio ja tehokas operaattori, myös se, että porukalla on kivaa.
ET-lehti
IHANAN KEPEÄ VAPAUS
Kaikki ihmiset haaveilevat, mitä tekisivät, jos voittaisivat Lotossa. Usein haaveet ovat huikeita ja suunnitelmat hurjia. Kun voitto sitten osuu kohdalle, ajatukset muuttuvat. Ensimmäinen tunne on hämmästys – sitten elämä jatkuu, usein tuttua uomaansa.
Itse elämä ei välttämättä muutukaan – kaikki lottovoittajat eivät vaihda asuntoa tai lopeta työntekoa. ”Voitto ei muuta elämää täysin, mutta se helpottaa elämistä”, sanoo Veikkauksen haastattelema lottovoittaja.
Veikkauksen joulukuussa haastattelemat lottovoittajat olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että iso rahapotti tuo elämään turvallisuutta. ”Voitto toi turvaa ja varmuutta vanhuuteen. Raha rauhoittaa kummasti. Se myötä on myös mahdollisuus tehdä sitä, mitä huvittaa”, voittajat kommentoivat.
Tietynlainen vapauden tunne ja tunne siitä, että yhä useampi asia on mahdollinen, oli lottovoittajien mielestä lottovoiton mukana tullut tärkein asia. ”Tuntui ihmeelliseltä, kun maksoi asuntolainan kertaheitolla pois. Emme enää muistaneet, millaista velaton arkielämä on – oltiin oltu niin tiukoilla perheen menojen ja asuntolainan kanssa, että rahaa ei riittänyt mihinkään ylimääräiseen. Tähän asti”, yksi lottovoittajista kertoi.
Voittajat eivät kokeneet, että muut ihmiset olisivat heille kateellisia. ”Reilulla pelillähän tämä voitto on saatu. Jos ei rellestä rahoilla, ei kukaan ole kateellinenkaan”, mietittiin.
Kaikki lottovoittajat jatkoivat pelaamista edelleen. Yksi voittajista kertoi käyvänsä edelleen siinä samassa kioskissa lottoamassa, mistä jättipottikin oli tullut.
Isoista voitoista haaveileville lottovoittajat antavat ohjeeksi: ”Jokainen voi voittaa – kaikki on mahdollista”.
Veikkauksen asiakaslehti nro 7
Häiriköt pois elokuvista
Mikä on elokuvateattereiden vastuu häiriköivästä elokuvayleisöstä? Menin elokuviin muutama päivä sitten odottaen monen muun tavoin hienoa ja vaikuttavaa elokuvakokemusta, ja kokemus siitä tulikin, mutta ei millään tavoin miellyttävä sellainen. Jotenkin elokuviin oli päässyt kaksi reilusti alaikäistä, jotka pilasivat kaikkien nautinnon puhumalla tauotta läpi elokuvan. Huomautukset eivät näihin kahteen poikaan tepsineet, ja heidän ainoa aikomuksensa olikin vain häiritä muita niin paljon kuin mahdollista. Rohkeutta jäädä elokuvan loppuun saakka kohtaamaan muun yleisön kiukku heillä ei ollut, vaan he luikkivat salista vähin äänin hieman ennen elokuvan päättymistä.
Yleisön tuskin voidaan odottaa ryhtyvän kurinpitotoimenpiteisiin, vaikka itse olisinkin mielelläni kantanut pojat niskavilloista pihalle. Tällainen viime aikoina jo reilusti lisääntynyt häiriköinti pitäisi kuitenkin lopettaa heti alkuunsa. Ehdottaisinkin, että teatterit ottaisivat tiukan asenteen: häiriköille porttikielto ainakin joksikin aikaa. Tahallisen häiritsijän poistaminen kesken elokuvan on sekin pienempi keskeytys ja haitta elokuvakokemukselle kuin joutua kuuntelemaan asiattomia kommentteja.
Ymmärrän, etteivät häiriköt ole teatterin vika, mutta jonkin täytyy vastata maksaville asiakkaille. Elokuvailtani mennessä seuraavan kerran vastaavalla tavalla pilalle tulen vaatimaan rahojani takaisin.
Vihainen elokuvan ystävä
Lainausoikeus ja kirjastokortti
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa. Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö tarvitsee täysi-ikäisen takaajan, joka sitoutuu vastaamaan lainatusta aineistosta. Kirjastolla on oikeus rekisteröidä lainaajan henkilötunnus perintätarkoituksiin. Henkilöllisyyden todistettuaan lainaaja voi tarkistaa itseään koskevat rekisteritiedot. Kaikki asiakkaaseen ja tai hänen lainaukseensa liittyvä tieto on luottamuksellista. Kirjasto ei luovuta näitä tietoja ulkopuolisille.
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Sen omistaja tai takaaja on vastuussa kaikesta hänen kortillaan lainatusta aineistosta. Vastuu ulottuu myös kadonneella kortilla lainattuun aineistoon, kunnes kortin omistaja on tehnyt kortistaan katoamisilmoituksen. Kirjasto asettaa kadonneeksi ilmoitetun kortin käyttökieltoon, jonka voi purkaa todistamalla henkilöllisyytensä. Kadonneen kirjastokortin uusimisesta peritään maksu.
Jyväskylän maalaiskunnan kirjasto: opas
Tervetuloa osallistumaan urheiluseura Kunnostuksen avoimien ovien päiviin!
Toimimme osana Suomen Kuntoliikuntaliiton valtakunnallista Hyvä kunto, hyvä elämä -liikuntakampanjaa. Tarjoamme erityisesti Sinulle, joka et ole aikaisemmin harrastanut liikuntaa, mahdollisuuden tutustua seuraaviin liikuntamuotoihin joka kuukauden viimeisenä lauantaina klo 12–18 koko syyskauden ajan: selkäryhmä, tuolijumppa, venyttelyjumppa, kuntonyrkkeily ja kuntosaliharjoittelu.
Naisille ja miehille omat ryhmät.
Kuntonyrkkeilyssä ja kuntosaliharjoittelussa on käytettävä sisäliikuntajalkineita, muihin ryhmiin voit tulla sellaisena kuin olet.
Kaikki avoimien ovien liikuntaryhmät ovat maksuttomia.
Tule kokeilemaan kaikkia lajeja ja ota kaverikin mukaan!
Uuden toimipisteemme osoite on Korpikuja 8.
Lisätietoja numerosta (02) 643 7721 tai osoitteesta www.kunnostus.fi
Mallitehtävät 2:
Veroilmoitus on uudistunut. Esitäytetty veroilmoitus korvaa veroehdotuksen ja veroilmoituksen. Lue toiminta- ja korjausohjeet. Tutustu myös Internet-sivuihin www.vero.fi.
• Esitäytetyn veroilmoituksen saavat kaikki luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät.
• Esitäytetyn veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on merkitty ilmoitusosan etusivulle. Jos lisättävää tai korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei palauteta (tämä koskee myös maa- ja metsätalouden harjoittajia sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajia).
• Kuitteja ja tositteita ei enää liitetä veroilmoitukseen. Säilytä kuitit ja tositteet itselläsi 6 vuotta verovuoden päättymisestä. Verotoimisto pyytää niitä tarvittaessa. Veroilmoituksessa olevista esitäytetyistä tiedoista ei tarvitse säilyttää tositteita, jos tiedot ovat oikein.
Lisätietoa verotuksesta saat verohallinnon Internet-sivuilta www.vero.fi , valtakunnallisista
palvelunumeroista tai verotoimistoista. Voit kysyä omaan veroilmoitukseesi liittyvistä asioista myös omasta verotoimistostasi, jonka puhelinnumero on merkitty veroilmoituksen etusivulle.
Jos korjaat esitäytettyä veroilmoitustasi tai verohallinto saa muualta verotukseesi
vaikuttavia lisätietoja, saat lokakuun loppuun mennessä uuden verotuspäätöksen,
tilisiirtolomakkeet ja verotustodistuksen.
Suomalaiset käyttävät sähkölaitteita turvallisesti
Sähkölaitteita käytetään yleensä turvallisesti. Miehet kuitenkin ottavat sähkölaitteiden kanssa enemmän riskejä kuin naiset. Miehet esimerkiksi korjaavat laitteita enemmän kuin naiset. Miehet lukevat myös harvemmin laitteen käyttöohjeen.
Turvatekniikan keskuksen Tukesin tutkimuksen mukaan miehet saavatkin paljon useammin sähköiskuja kuin naiset.
Sähkölaitteita ei saisi noin vain ryhtyä korjaamaan – siihen tarvitaan ammattitutkinto ja lupakirja. Omatoiminen laitteiden korjaileminen on huolestuttava asia. Ilmeisesti jotkut miehet yliarvioivat tekniset kykynsä, arvelee tutkija Mika Saastamoinen STT:lle.
Omatoiminen sähkölaitteen korjaaminen on vaarallista. Se saattaa aiheuttaa vaaraa myös muille ihmisille kuin korjaajalle. Yleisesti ottaen turvallisuustilanne on nyt kuitenkin hyvä. Omatoiminen laitteiden korjaaminen on jopa vähentynyt neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Useimmat kertovat noudattavansa sähköturvallisuuden sääntöjä. He esimerkiksi kytkevät sähkölaitteet pois päältä asunnosta ulos mennessään ja matkoille lähtiessään.
Selkouutiset
Nuoret eivät osaa enää siivota
Kotitalousopettajat väittävät, että nuoret eivät osaa enää siivota. He epäilevät, että nuoret joutuvat tekemään nykyisin entistä vähemmän kotitöitä. Siksi myös siivoamisen taito katoaa.
– Tavarat ovat sekaisin, roskat viemättä, tiskit pesemättä ja pölyt pyyhkimättä. Epäsiisteys ei tunnu häiritsevän edes silloin, kun asunnossa jo haiseekin pahalta, sanoo opettaja Terhi Niittonen.
– Eräs opiskelija valitti, että hänen nenänsä on aina tukossa ja iho kutisee ja siinä on ihottumaa. Kehotin häntä ensimmäiseksi siivoamaan ja viemään petivaatteet pakkaseen, niin pölypunkit kuolevat. Opiskelija oli ihmeissään, kun oireet hävisivät heti, muistelee opettaja Tiina Joensuu.
Kotitalousopettajilla on kuitenkin nuorista myös myönteistä kerrottavaa.
– Henkilökohtaisesta hygieniastaan he huolehtivat aiempaa paremmin.
HOROSKOOPPI AJALLE 27.11. – 3.12.
KAKSONEN
Olet aiempaa aloitteellisempi ja näytät vihdoinkin saaneen tiukan otteen niihin asioihin, jotka koet tällä hetkellä tärkeiksi. Vireesi on mainio ja vauhtia näyttää riittävän joka lähtöön. Vältä kuitenkin ylenmääräistä voimien hajottamista äläkä rynni väkisin eteenpäin. Maltti on valttia. Ihmissuhteissa voi ilmetä sotkuja. Jokin vanha asia näyttää nousevan hiukan ikävällä tavalla uudelleen pintaan. Säpinää elämääsi näyttää järjestävän hyvää tarkoittava ystäväsi.
LEIJONA
Sinulla on edessäsi paras jakso pitkiin aikoihin. Tämä viikko saattaa olla suorastaan merkittävä rajapyykki elämässäsi. Nyt on aika omaksua uusia aatteita, ne vievät sinua elämässä eteenpäin pitkin harppauksin. Muutokset ovat muhimassa varsinkin materiaalisella tasolla. Joitakin asioita joudut väistämättä arvioimaan aivan uudelta pohjalta. Aikansa eläneet asenteet on nyt syytä heittää menemään. Toimi vaistosi varassa.
NEITSYT
Nyt sinun kannattaa olla valppaana, sillä saatat menettää hyvän tilaisuuden, jos annat tarkkaavaisuutesi herpaantua. Tuttavasi yrittää toimia sinua vastaan. Jos sallit tämän tapahtua yhtään vastaan panematta, tulet saamaan riesan itsellesi. Pidä puolesi. Omien tunnetilojesi hallintaan sinun kannattaisi kiinnittää huomiota. Ailahtelevaisuutesi tuskin haittaa ylen määrin lähipiiriäsi, mutta jos tunnet halua vetäytyä omiin oloihisi, sinun kannattaisi pohtia taustalla olevia syitä.
Joukkoliikenne vie keskustaan
Liki puolet pääkaupunkiseudulla asuvista kulkee työmatkansa joukkoliikennevälineellä. Omaa autoa tai moottoripyörää käyttää 38 prosenttia työmatkalaisista, ja jalan menee 15 prosenttia asukkaista.
Pääkaupunkiseudulla tehdään arkisin yli 400 000 edestakaista työmatkaa. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan ainoastaan 300 henkilöä ajaa päivittäin omalla autolla lähelle Helsingin keskustaa ja jatkaa matkaa julkisella kulkuvälineellä. Selvitys johti kokeiluun, jolla muitakin työmatkalaisia ja keskustassa asioivia houkutellaan erilaisilla alennuksilla jättämään ajoneuvonsa kauemmaksi keskustaa. Näin pyritään helpottamaan keskustan ruuhkia ja pysäköintiongelmaa.
Kimppakyydin käyttöä ei ole tutkittu. Ilmeistä kuitenkin on, että etenkin lähikunnista tullaan monessa tapauksessa pääkaupunkiseudulle töihin vuoroin omalla ja vuoroin toisen samalla suunnalla asuvan autolla.
Nettikauppaa ja perinteistä postimyyntiä
Suomalaiset suhtautuvat jo suopeasti sähköiseen kaupankäyntiin. Netistä saa jo mm. sahatavaraa, suomalaisia luomutuotteita ja porsaankyljyksiä. Tällä hetkellä netistä tilataan eniten levyjä ja kirjoja. Kunhan netin tuotevalikoima laajenee, verkosta voikin tulla ylivertainen keino käydä ostoksilla.
Väki ei halua viettää vähää vapaa-aikaansa kauppojen tungoksessa, vaan haluaa tarvitsemansa tuotteet mahdollisimman nopeasti ja helposti kotiinsa. Juuri vaivattomuus onkin suurin syy nettikaupan lisääntymiseen. Lisäksi monia viehättää asian ekologinen puoli: jokaisen ei tarvitse lähteä omalla autolla markettiin.
Tutkimusten mukaan verkko-ostamiseen suhtautuvat myönteisimmin ns. teknologia¬optimistit, jotka jo käyttävät internetiä aktiivisesti. Usein kyse on miehistä. Tämä tyyppikuva on kuitenkin muuttumassa. Perinteistä postimyyntiä hyödyntävät perheenäiditkin ovat jo löytämässä sähköisen kaupankäynnin. Naiset ovat nimittäin tutkimusten mukaan selvästi lisäämässä internetin käyttöään.
Nettikaupan maksupuoli arveluttaa kuitenkin vielä suomalaisia. Kuluttajat pitävät verkkokaupankäynnin suurimpana ongelmana tuotteiden maksamisen turvallisuutta. Kansainvälisessä kaupassa nettiostokset on yleistä maksaa luottokortilla. Luottokortin lisäksi käytetään maksutapana tilisiirtoa tai tuttua ja turvallista postinennakkoa.
Postin asiakaslehti